TIETOPANKKI
Tälle sivulle kootaan tietoa teurastukseen liittyvistä aihepiireistä kuten lainsäädännöstä, hyvistä käytänteistä ja omavalvonnasta.
Laki eläinten kuljetuksesta koskee kaikkea porojen kuljettamista: Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006 – FINLEX
Eläinkuljetusasetusta sovelletaan kaupallisiin kuljetuksiin, johon teurasporojen kuljetukset lukeutuvat. Valtioneuvoston asetus: (EY) N:o 1/2005
Elintarvikelainsäädäntö edellyttää elintarvikehuoneistojen hyväksymistä. Poroteurastamot ja niiden yhteydessä olevat lihalaitokset hyväksyy Lapin aluehallintovirasto. Lisää elintarvikevalvonnasta: Elintarvikelaki 297/2021 -FINLEX
Eläinten hyvinvointilaki astui voimaan 1.1.2024 ja kumosi eläinsuojelulain. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Laki sisältää eläinten hoitoon ja käsittelyyn liittyviä säännöksiä, mutta myös lopetukseen ja teurastukseen liittyviä vaatimuksia. Lakiin voit tutustua tarkemmin täällä: Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Elintarvikelain mukaisesti pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevillä, vähintään kolme kuukautta elintarvikehuoneistossa työskentelevillä tulee olla riittävä elintarvikehygieeninen osaaminen. Teurastamolla tämä koskee nylkemistä ja siitä eteenpäin tapahtuvaa ruhojen käsittelyä sekä pään ottajia, jotka käsittelevät kieliä. Lisäksi pakkaamattoman, helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittelijöiltä vaaditaan terveydentilan selvitys salmonellan leviämisen ehkäisemiseksi, jos he toimivat työpaikalla yli kuukauden. Teurastamossa tämä tarkoittaa nylkemistä ja siitä eteenpäin tapahtuvaa ruhojen ja muiden elintarvikkeeksi tarkoitettujen ruhon osien käsittelyä. Näin ollen terveydentilan selvitys edellytetään myös pään ottajilta, mikäli he käsittelevät kieliä. Lisää lainsäädännöstä: Elintarvikelaki 297/2021 – FINLEX
Lopetusasetus (EY) N:o 1099/2009 tuli voimaan vuonna 2009 ja sitä on sovellettu vuodesta 2013 alkaen. Asetus täsmentää eläinten suojelua teurastuksen ja lopetuksen yhteydessä koskevaa direktiiviä 93/119/EY. Asetuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia teurastuksen aikana. Lopetusasetus määrittää, että teurastamoilla tietyissä tehtävissä toimivilla on oltava kelpoisuustodistus. Lisätietoa: Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009
Eläinlääkäri tarkastaa elävät eläimet ennen teurastusta sekä ruhot ja elimet teurastuksen jälkeen. Joulukuussa 2019 astui voimaan uusi uusi lihantarkastusta koskeva asetus (2019/624), jonka mukaan koulutettu, teurastukseen osallistuva poromies voi tarkastaa ruhosta ruuansulatuselimistön ja sukupuolielimet. Tarkastuksia tekevien poroteurastajien on oltava koulutettuja tähän tehtävään. Linkki asetukseen: KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/ 624
Poron elävänä kuljettamisen hyvien toimintatapojen oppaan ovat laatineet eläinlääkäri Tuija Hukkanen yhdessä Paliskuntain yhdistyksen edustajat osana POROTAKU-hanketta.
Seppo Karvosen ja Kaarina Pieskin Porotietokansion teurastusosiossa on kuvilla täydennettyä tietoa teurastuksen vaiheista. Materiaali vuodelta 2007.
Poroteurastuksen hyviä käytäntöjä on koottu Porukkaoppi-hankkeen laatimaan oppaaseen. Oppaassa kerrotaan, mitä teurastajalta vaaditaan ja kuinka toimitaan hygieenisesti. Lisäksi teurastusprosessi käydään läpi kohta kohdalta, aina elävien eläinten käsittelystä ruhon viimeistelyyn.
Poroteurastuksen kehittämisen painopisteet on Lapin ammattikorkeakoulun julkaisu, jossa käydään läpi mm. poroteurastuksen nykytilannetta, sivutuotteiden hyödyntämistä, teurastustyön laatua ja teurastamoesimiesten tehtäviä.
Niina Mattilan YAMK-opinnäytetyö tarkastelee poron teurastuksessa syntyvien sivutuote-raaka-aineiden nykytilannetta sekä selvittää niiden talteenoton kehittämistä.
Poroteurastuksen sivutuotteet osaksi kiertotaloutta
Poro kannattaa hyödyntää kokonaisuudessaan. Pentti Juotasniemen ja Paliskuntain yhdistyksen sivutuoteopas sisältää hyödyllistä tietoa sivutuotelajitelmista sekä niiden käsittelystä, säilytyksestä ja päällysmerkinnöistä.
Ruokaviraston opas on laaja tietopaketti sivutuotteiden käsittelystä. Se sisältää myös sivutuotteiden käsittelyyn, jäljitettävyyteen, lähetykseen ja omavalvontakirjanpitoon liittyvän tarkastuslistan, jonka avulla on helppo tarkastella omaa toimintaa ja huomata mahdolliset puutteet.
Poropeda-hankkeessa on koottu täytettävä omavalvontasuunnitelman pohja:
Huom! Pohja on vain yksi malli omavalvontasuunnitelmasta, sitä voi myös muokata omaan käyttöön soveltuvaksi. Omavalvontasuunnitelman pohja on laadittu vuonna 2022. Liitemallit löydät alempaa kohdasta “Lomakkeet”.
Sekä teurastamolla että lihanleikkaamolla pitää olla laadittu omavalvontasuunnitelma. Poroteurastamon omavalvontasuunnitelman sisältöön voit perehtyä Laatua raaka-aineiden jalostamiseen- koulutushankkeen materiaalissa: Poroteurastamon omavalvontasuunnitelma
Ruokaviraston sivuilla voit käydä verkkokoulutuksen lihalaitoksen perustamisesta: Lihaleikkaamon, raakalihavalmistelaitoksen, jauhelihalaitoksen perustaminen
Leena Oivasen esitys pienteurastamoiden omavalvonnasta esittelee omavalvonnan taustalla olevaa lainsäädäntöä sekä omavalvonnan sisällön vaatimukset kokonaisuudessaan: Pienteurastamoiden omavalvonta
Omavalvontasuunnitelmaan sisältyy vaarojen arviointi ja kriittisten hallintapisteiden määrittely eli HACCP-suunnitelma. Suunnitelmassa on taulukoitu poroteurastuksen riskejä, joita voidaan hallita omavalvonnan tukijärjestelmän avulla.
Omavalvontasuunnitelmaan kuuluu näytteenottosuunnitelma, jolla valvotaan tilojen ja ruhojen hygieenistä laatua. Laatua raaka-aineiden jalostamiseen- hankkeen materiaalissa käydään läpi, mitä näytteitä kuuluu ottaa, miten ne otetaan ja mitä eri näytteenottomenetelmiä voidaan käyttää.
Jos toimija joutuu poistamaan elintarvikkeen markkinoilta, tulee silloin noudattaa Ruokaviraston ohjeitusta: Elintarvikkeiden takaisinvedot. Katso myös toimijan velvollisuudet kaavion muodossa.
Omavalvonnan työkortit:
Elintarvikelain mukaisesti pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevillä, vähintään kolme kuukautta elintarvikehuoneistossa työskentelevillä tulee olla riittävä elintarvikehygieeninen osaaminen. Teurastamolla hygieniapassivaatimus koskee nylkemistä ja siitä eteenpäin tapahtuvaa ruhojen käsittelyä. Lisäksi hygieniapassi vaaditaan pistäjiltä, jos veri menee elintarvikkeeksi, sekä pään ottajilta, jos kielet menevät elintarvikkeeksi.
Elintarvikehygieenisen osaamisen osoittamiseksi työntekijöillä tulee olla tästä osaamistodistus eli hygieniapassi. Sen suorittaneella katsotaan olevan hallussa perustiedot elintarvikehygieniasta.
Hygieniapassitenttiä varten voi opiskella myös itsenäisesti, käymättä koulutusta. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin suositeltavaa. Ainoastaan tentti on pakollinen, ja se tulee tehdä valvotussa tilaisuudessa.
Tenttiä varten voit harjoitella esimerkiksi hygieniapassit.info-sivuilla: Hygieniapassi.info | Valmistaudu hygieniapassikokeeseen
Kaikki teurastamolla poroja ruokkivat, tainnutukseen ajavat, kiinnipitäjät, tainnuttajat, pistäjät ja päänottajat tarvitsevat lopetusasetuksen mukaisen kelpoisuuden. Kelpoisuus tarvitaan myös silloin, kun teurastetaan laitoksen ulkopuolella muita kuin omaan käyttöön meneviä poroja. Lopetuskelpoisuuskoulutus sisältää hyödyllistä tietoa myös muille teurastamolla työskenteleville.
Lisää tietoa lopetusasetuksesta Sari Salmisen PP-esityksessä: Lopetusasetus poroteurastamossa
Lihantarkastuksessa avustavan henkilöstön koulutus (kulkee myös nimellä suolipakettikoulutus) on pakollinen teurastamoissa suolistajille, erittäin suositeltava taljanvetäjille ja todella hyödyllinen kaikille poroja teurastaville ja hirvieläimiä metsästäville. Koulutus on avoin kaikille porojen ja hirvieläinten terveydestä kiinnostuneille. Suolipakettien tarkastuspätevyyden saamiseksi vaaditaan koulutuksen lisäksi läpäisty tentti. Lisätietoja Uutta poroteurastamoiden lihantarkastuksessa -artikkelissa.
Puuttuuko sinulta…
1) Hygieniapassi?
Käy koulutuksessa ja tentissä. Koulutuksia ja tenttitilaisuuksia löydät tästä. Voit myös kuunnella nauhoitetun koulutuksen ja mennä suoraan tenttiin.
2) Lopetusasetuksen mukainen kelpoisuus?
Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää koulutuksia omille opiskelijoilleen. Ota yhteyttä Outi Jääsköön ja kysy osallistumismahdollisuudesta. (outi.jaasko@sogsakk.fi).
3) Lihantarkastuksessa avustavan henkilöstön koulutus
Lapin ammattikorkeakoulu vastaa tästä koulutuksesta. Tiedustelut kirsi.muuttoranta@lapinamk.fi.
Hankintapaikkoja teurastus-/lihankäsittelylaitteille ja -tarvikkeille:
Laitteiden ja työvälineiden kuvagallerian löydät webbiteurastamosta.
Täältä löydät valmiita lomakepohjia omavalvontasuunnitelman liitteiksi. Lomakkeet ovat pdf-muodossa, ja niitä voi täyttää oman teurastamon tiedoilla. Huomioi, että nämä lomakkeet ovat vain yksi malli, eri teurastamojen lomakkeet voivat erota toisistaan muodoltaan ja sisällöltään. Voit käyttää omia lomakepohjia näiden sijasta.
Liitteet, joiden perässä lukee esimerkki, ovat sellaisia, jotka toimijan tulee itse hankkia.
Täältä löydät POROPEDA-hankkeen aikana tuotetut julkaisut, kuten lehtiartikkelit.
Karoliina Majuri & Kirsi Muuttoranta: Eettisesti kestävää lihantuotantoa, onko sitä?
Lumen -lehden teema-artikkeli, jossa käsitellään eettistä lihantuotantoa muun muassa eläinten hyvinvoinnin, ekologisuuden ja tuottajan kannalta.
Karoliina Majuri, Kirsi Muuttoranta, Matti Särkelä & Risto M. Ruuska: Uutta poroteurastamoiden lihantarkastuksessa
Poromies-lehden artikkeli kertoo muutoksista poroteurastamoiden lihantarkastuksessa.
Karoliina Majuri, Kirsi Muuttoranta ja Matti Särkelä: Teurastaja syynää suolipaketit
Poromies-lehden artikkeli “suolipakettikoulutuksesta” sekä muista teurastamoilla vaadittavista koulutuksista.
Karoliina Majuri: Ruuan alkutuotannon digitalisaatio elinkeinossa ja opetuksessa
Lumen-lehden artikkeli digitalisaation hyödyistä porotaloudessa sekä koko alkutuotannossa.
Karoliina Majuri & Kirsi Muuttoranta: Teurastuskoulutusta etäyhteydellä ja omalla teurastamolla
Poromies-lehden artikkeli, jossa kerrotaan lopetusasetuskoulutuksesta.
Karoliina Majuri & Mari Ronkainen: Teurastushygienia osana poron hyödyntämistä
Poromies-lehden artikkeli, jossa käydään läpi ruhojen ja sivutuotteiden hygieenistä käsittelyä teurastamolla.
Mari Ronkainen: Virtual Slaughterhouse introduces good practices to new reindeer slaughterers
Lumen-lehden englanninkielinen artikkeli, jossa kerrotaan Virtuaaliteurastamosta ja käsitellään myös eläinten hyvinvointia sekä käytännön teurastusopetusta.
Isa-Miranna Pulska: Porontaljojen tuotannon nykytilanteen kartoittaminen
Opinnäytetyö taljojen tuotantoon liittyen vuodelta 2021. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Taljat rahaksi -hanke.
Karoliina Majuri & Mari Ronkainen: Teurastusopetus nyt ja tulevaisuudessa
Poromies-lehden artikkeli Poropeda-hankkeen tuloksista ja Virtuaaliteurastamosta.
Tämä artikkelisarja kokoaa yhteen poron sivutuotteiden talteenottoon, käsittelyyn ja
hyödyntämiseen liittyvää olemassa olevaa tietoa, aiheeseen liittyviä ohjeita ja säädöksiä,
tähän mennessä kehitettyjä ratkaisuja sekä jatkokehittämistarpeita.
Koko poro kiertoon (lapinamk.fi)
Poron sivutuotteiden hiilivaikutusten arvioinnin tavoitteena oli määritellä sivutuotteiden hiilivaikutusten laskentaan soveltuvat mallit, laskea niiden perusteella esimerkkilaskelmia eri sivutuotteiden hyödyntämisen hiilivaikutuksista ja tuottaa materiaalia poron sivutuotteiden hyödyntämisen hiilivaikutusten arvioinnista elinkeinon hyödynnettäväksi.
Poromies-lehden artikkeli tiedottaa hankkeen alkamisesta.
Niina Mattila: Poroteurastuksen sivutuotteet – montusta kiertoon
Poromies-lehden artikkeli kertoo poron sivutuotteiden hyödyntämisestä koirilla.
Niina Mattila & Mikaela Sauvala: Poroa koirille
Poromies-lehden artikkeli kertoo poron sivutuotelaitteiden kehittämisestä.
Raimo Ruoppa, Markus Harrinkoski & Jouni Kanto: Laitteiden kehitystä poroteurastuksen sivutuotteiden hyödyntämiseen
Poromies-lehden artikkeli tiedottaa syksyn 2022 teurastajaseminaarin sivutuoteaiheista.
Niina Mattila & Mikaela Sauvala: Sivutuoteasiaa teurastajaseminaarissa
Poromies-lehden artikkeli kertoo rekikoiratarhoille tehdyn kyselyn tuloksista.
Heli Arstio & Kirsi Muuttoranta: Poroteurastuksen sivutuotteita rekikoirille
Poromies-lehden artikkeli kertoo poron kynsien ja konttiluiden käytöstä käsityömateriaalina.
Hanna Jumisko: Poron koparoista on moneksi myös käsityömateriaalina
PoSiHIILI-hankkeessa kehitettyjen laitteiden käyttö- ja työohjeita. Huomioitavaa on, että laitteet ovat prototyyppejä ja piirustukset on tarkoitettu laitteiden jatkokehittelyä varten. Valmistaja ei ota vastuuta, mikäli joku rakentaa laitteen kuvien avulla omaan käyttöön ilman virallisia testauksia, turvallisuustarkasteluja ja asetuksien mukaisia dokumentaatioita.
Infograafeja PoSiHIILI-hankkeen tuloksista.
Lemmikkien rehuksi käytettävien sivutuotteiden käsittelytilojen vaatimukset vastaavat elintarvikkeiden käsittelyä. Muistilistaan on koottu rakenteissa huomioitavia seikkoja.